Käymme kerran kuussa treffeillä. Lähikuukausina testissä ovat olleet Tampereen alueen ravintolat, joissa jompi kumpi tai molemmat ovat tahtoneet käydä. Loppiaisen aattona kävimme katsastamassa Ohranjyvän, jossa itse asiassa molemmat olimme ensimmäistä kertaa syömistarkoituksissa. Jussi katseli joululomalla vanhoja Kummeleita Netflixistä ja siitä se ajatus sitten lähtikin. Asuin aikanaan vuoden Ohriksen yläkerrassa, mutta en silloin koskaan käynyt alakerran pubissa ruokailemassa. Ainoastaan kerran kävin siellä epälyttävän vuokraisäntäni kanssa kahvilla sopimassa putkiremontista, kun en kahdestaan hänen kanssaan uskaltautunut omaan kotiini – mutta se onkin kokonaan toinen tarina.
Ohranjyvä oli yllättävän täynnä tiistaiksi ja jopa pyhän aatoksi. Meillä ei ollut varausta ja saimme viimeisen vapaan pöydän puoli seitsemän aikoihin. Ruokalista vakuutti jo nettisivuilla, gluteenittomia vaihtoehtoja oli runsaasti tarjolla ja ne oli selkeästi merkitty. Mä valitsin kana-vuohenjuustotoastin gluteenittomalla leivällä ja Jussi söi Ohranjyvän hampurilaisen. Jälkkäriksi syötiin puoliksi crème brûlée. Kaikki oli varsin herkullista ja täyttävää. Crème brûléessa oli mukana appelsiinia, joka sopi mukaan hienosti. Lämpotila jälkiruoassa tosin oli hämmentävän eroavainen, päältä kuuma ja alta ihan kylmä.
Ohranjyvä oli tunnelmallinen ja varsin tarvernahenkinen. Kaksi söi hieman yli viidelläkympillä pääruoat, juomat ja jaetun jälkkärin. Suosittelen!
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.