Tuntuu, että kaikki mun postaukset alkavat sanoilla ”jo monta vuotta mun on pitänyt..” ja niin kyllä alkaa tämäkin.
Jo monta vuotta mun on pitänyt laittaa itse mansikoita pakkaseen. Joka vuosi on paras mansikka-aika mennyt multa kokonaan ohi reissun tai festareiden takia tai rahaa on tarvittu enemmän esimerkiksi sangriatarpeisiin tai uusiin vaatteisiin. Tänä kesänä vihdoin ryhdistäydyin ja lähes viimeisenä mahdollisena päivänä kävin poimimassa pakastimeeni piirun yli viisi kiloa ihania mansikoita.
Tampereen lähellä on varmasti useampiakin itsepoimintapaikkoja, mutta itse kävin maantieteellisistä syistä johtuen Ylöjärvellä Keijärven (tirsk) mansikkapaikalla. Voin myös lämpimästi suositella Niitty-Seppälän tilaa Pälkäneellä, jonka yhteydessä on ihana kesätori ja kotieläimiä.
Itsepoimittuna mansikat maksoivat 4 euroa kilolta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että 5 kilon laatikot maksoivat Cittarin edessä 22,50 euroa. Itsepoiminta ei sii rahallisesti tulee kovinkaan paljon halvemmaksi, mutta hävikki on ehdottomasti pienempi, kun kaikki marjat on päässyt itse valitsemaan eikä joukossa ole yhtään huonoja yksilöitä. Itsepoimintaan liittyy lisäksi enemmän tunnearvoa, kun marjat on omin käsin rakkaudella noukittu. Itselläni oli omat keräyskulhot mukana, mutta paikan päältä sai myös koreja lainaksi.
Pakastimeeni päätyi valotar-nimistä uutta mansikkalajiketta, jonka pitäisi olla hyvä pakkasmarja. Valotar maisui metsämansikkaiselta ja oli väriltään hieman polkaa vaaleampi tai oranssimpi.
Mansikanpoiminta oli megakesäistä ja ihanaa tekemistä, voin suositella sitä lämpimästi kaikille. Loppuun vielä päivän fiiliksiä valokuvina.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.