Tänä vuonna vietimme joulua Australiassa. Tarkoituksena oli päästä mahdollisimman kauas kaikesta hössötyksestä, joulustressistä ja Prisman kaiuttimista hönkivistä pukkilauluista. Lähdimme siis kirjaimellisesti ja maantieteellisesti toiselle puolelle maailmaa tätä kaikkea hulinaa pakoon.
Tämä oli toinen jouluni pois kotoa. Joulun 2004 vietimme neljän mimmin välivuosiporukalla Irlannissa. Silloin joimme merimieskirkosta ostettua Absolut-vodkaa ja katsoimme telkkarista Frendien joulumaratonia. Tarjolla oli perunamuusia ja kassleria, jota muut epäilivät raa’aksi eivätkä suostuneet syömään, vaikka kilon köntti oli kuivinut uunissa yli neljä tuntia. Irlannin joulu oli hauska ja kepeä. Jouluaaton vaihtuessa jouluyöksi tapahtui ihme, taivaalta tippui lumihiutaleita. Niiden leijailemista katselimme yhdessä nousuhumalassa ja nautimme vapaudesta.
Nyt vietimme stressittömän ja todella erilaisen joulun australiansuomalaisten Sampon ja Katrinan luona Sydneyssä. Joululounaalla oli tarjolla rosollia, lanttu- ja porkkanalaatikkoa, Sampon grillaamia pihvejä, lampaankareita, makkaroita ja kesäkurpitsaa sekä superihania, luultavasti juurikin samana aamuna merestä nostettuja jättikatkarapuja. Jälkiruuaksi söimme pavlovaa tuoreilla mangoilla, aprikooseilla, persikoilla, mustikoilla ja passionhedelmällä varustettuna. Illalla ajelimme katsomaan talojen övereitä jouluvaloja. Herkullista, vaivatonta ja rentoa. Varsin ihanaa. Mutta sitten tapahtui jotain yllättävää.
Huomasinkin kaipaavani suomalaista joulua! Juuri sitä, jota lähdin karkuun. Pipareja, hyasintintuoksua, keittiössä hääräämistä ja sitä, kun löydät yöllisen kinkkuvahdin tuhisemasta sohvalta. Lähdin oikein miettimään, että mitä kaikkea lopulta vaaditaan joulutunnelman aikaan saamiseksi. Lista jäi todella lyhyeksi – tai toisaalta pitkäksi. En pystynyt nimeämään yhtään yksittäistä asiaa, joka tekee joulusta joulun. Se on pikemminkin monen maun, tuoksun, puuhan ja äänien yhdistelmä, jokaiselle hieman omanlaisensa.
Myös muualla vietetyistä jouluista on tarttunut mukaan aina jotain. Irlannin joulukorsteita roikkuu edelleen kuusesta. Australian joulusta korvan taakse jäivät ihana pavlova ja jättikatkaravut, joita varmasti nähdään jatkossa meillä joulupöydässä.
Ja kuinka ironista: ensimmäisenä päivänä kotona me joulua paenneet ryntäsimme hakemaan Lidlistä poistohintaisen kinkun ja Prismasta alennuslaatikoita ja puoleen hintaan olleita joulukukkia. Kaivoin vintiltä kuusen ja nyt hellalla porisee riisipuuro. Pian syömme myöhäisen jouluaterian yhdessä. Kuusessa roikkuu ystäviltä saatuja ja matkoilta ostettuja koriseita, jotka muistuttavat aiempien vuosien mukavista joulumuistoista.
Tänä vuonna kuuseen kiipesi pieniä koaloita.
Ihanaa ja oman näköistä joulua just sulle!
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.