Luku 26: Olet mistä tulet

Olet mistä tulet. Eilen olohuoneen pöydällä odotti kämppikseni Ellun jättämänä Elisabeth Schönbeckin kirja Vanhin, nuorin vai katraan keskeltä. ”Luin sen tänään, saattaisi kiinnostaa suakin”, sanoi Ellu saatteeksi. Ja niin kyllä kiinnostikin.

Monesti elämässä toimii tietyllä tavalla tietämättään oikeastaan miksi. Kaikki meistä elävät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, jotka ovat myös oppineet tekemään asiat sillä tietyllä tavalla tietämättään oikeastaan miksi. Jokaisessa kaveriporukassa on se tietty henkilö, joka tulostaa automatkalle kartan ja sitten se yksi joka katoaa aina kesken baari-illan. Jokaisessa työyhteisössä on se tyyppi, joka järjestää pikkujoulut ja sitten se yksi, joka sovittelee riitoja. Kirja esittelee tarkemmin eri tyypit käyttäytymismalleineen riippuen lasten määrästä, heidän syntymävuosien väleistään ja jopa sukupuolesta. Pointti on kuitenkin yhteinen: opimme jo lapsena omassa sisarusparvessamme esittämään tiettyä roolia, joka, halusimme tai emme, kestää läpi koko elämän.

Lähivuosien pitkäaikaiset kämppikseni ovat molemmat olleet pikkusiskoja. Monesti kiukustuksissani olen miettinyt, että miksi minä taas vaihdan lamppua, ostan uusia sulakkeita tai suunnittelen vessapaperin ostoa ennen kuin se on loppunut, vaikka kumpikin me olemme tasavertaisia ja molemmat aikuisia ihmisiä. Vastaus: Siksi, että minä olen isosisko ja Eltsi ja Ellu ovat pikkusiskoja. Olen isosisko, siksi tarkistan joka ilta onko ovi lukossa. Siksi huolehdin, että hellan päällä ei ole mitään palavaa ja että suoristusrauta on pois päältä ja parvekkeen lasit kiinni jos alkaa sataa. Olen jatkanut isosiskon rooliani myös perheeni ulkopuolella. Siksi näiden pikkusiskojen on ollut helppo myös luiskahtaa takaisin omiin rooleihinsa. Eivät he tahallaan yhtäkkiä huomaa, että jääkaappi on tyhjä tai tee vain itselleen ruokaa, he vain eivät ole koskaan leikkineet sitä toista osaa.

Tietysti kaikki vaikuttaa kaikkeen ja myös oma perhekasvatus ja luonne näkyvät läpi aikuisiänkin toiminnasta. Pääpiirteittäin kirja oli kuitenkin täynnä hyviä oppeja ja selityksiä. Tiedätte varmaan sen tunteen, kun tietyissä tilanteissa asiat menevät aina sillä samalla tietyllä tavalla. Se harmittaa tai huvittaa, mutta lopputulos on kaikesta huolimatta aina se yksi ja sama. Tuntui ihan mahtavalta saada selitys. Se on ainut lapsi, siksi. Se on isoveli, siksi.

Schönbeckin kirja opastaa myös parin valintaan. Kirjailijan mukaan suutarin on hyvä pysyä lestissään ja jokaisen on parasta jatkaa myös naimisiin asti omassa roolissaan. Koska olen isosisko, jolla on pikkuveli, minun olisi hyvä mennä yhteen pikkuveljen kanssa, jolla on isosisko. Silloin kumpikin tietää kaapin paikan ja suhteessa on luvassa vähemmän kivinen tie. Jos siis olet jonkun kivan pojan isosisko, niin kavalla veljesi viisaalle blogistille deitiksi. Hih.

Ajatuskerroin: 5

Kommentti: ”Lukemisen arvoinen kirja, ehdottomasti. Auttaa selittämään monia asioita.”

ps. Oletko esikoinen, keskimmäinen vai kuopus? Minkä sisaruksen kanssa asut, minkä kanssa riitelet, kenen kanssa seurustelet? Kommentteja, please.