Levi on tunnettu rinteidensä lisäksi siitä, että täällä osataan juhlia. Vanha sananlasku sanoo, että järki heitetään auton ikkunasta Levi-kyltin kohdalla. Turistit kreisibailaavat kahden promillen humalassa Vinkkarin pöydällä kello viisi iltapäivällä. Dj soittaa neljättä kertaa Äidin pikkupoika ja Mikä boogie. Kirkkaalla säällä Vinkkarin mölinä kantautuu tunturia pitkin kilometrien päähän. Monot painavat, mutta Jekku puuduttaa.
Illat täällä asuvana menevät nekin usein samalla kaavalla: ensin saunotaan ja juodaan hieman viiniä tai siideriä kotona. Sen jälkeen ajetaan taksilla Ihkuun tai Irkkuun, josta matka jatkuu yleensä Areenalle. Keikan jälkeen siirrytään metsäreittiä pitkin Wanhaan Poroon eli Porroon. Lopuksi otetaan taksi kotiin Poron edestä. Välillä täällä tosin tapahtuu myös kummia. Ja silloin tapahtuukin todella kummia. Seuraavaksi aion kertoa teille kolmesta erittäin erityisestä illasta Tunturissa.
Ensimmäistä kertaa pääsin tutustumaan Lapin underground-meininkiin oleiltuani Tiikkulassa muutaman viikon. Ladossa juhlittiin juurikin niitä kuuluisia Syntymäpäiviä. Päivänsankareina olivat vuokraemäntäni entinen ja nykyinen hellu. Tarjolla oli lohikeittoa ja boolia. Navetan pitkän pöydän ääressä istui noin kolmekymmentä vierasta ja keväisen yöpakkasen paukkuessa ulkona tunnelmaa lämmitti ennen sotaa muurattu uuni. Navetan lämmittäminen tapahtumaa varten oli aloitettu jo paria päivää aikaisemmin.
Juhlien oltua käynnissä muutaman tunnin ajan, kiinnitin huomioni uunin tulta kohentavaan nuoreen mieheen. Hän oli oleskellut koko illan syrjässä. Avattuani keskustelun, kävi ilmi, että kyseinen nuori mies oli todellakin täysin muukalainen. Hän oli tavannut aikaisemmin päivällä sattumalta Tiikun ja Roderichin kadulla etsiessään Leviltä omien sanojensa mukaan ”aitoa menoa, jotain josta ei tulisi mieleen Kampin ostoskeskus”. Ja poikahan oli saanut kutsun ja kartan ohjeiden kera. Hän oli kävellyt kuuden kilometrin matkan metsien läpi päästäkseen mukaan.
Ennen illan kohokohtaa, Strippijoulupukki-esitystä, kokoonnuimme ihastuneina tuijottamaan taivaalle, jossa revontulet tanssivat utuisena nauhana yötaivaalla. Vuorkaemäntäni nykyinen hellu aloitti hehkuttamansa Strippijoulupukki-esityksen ja samaan aikaan kuin taikaiskusta toinen päivänsankari pomppasi pystyyn. Tämä oli niin sanotusti joulun ihme, koska kyseinen entinen hellu oli sammunut keinutuoliin kaksi tuntia aikaisemmin, eikä osoittanut aikaisemmin yrityksistä huolimatta mitään elonmerkkejä. Sulassa sovussa miehet esittivät eroottista tanssia verkkosukissaan keikkuen navettaan viritetyssä strippitangossa. Tässä vaiheessa katsoin parhaaksi paeta baariin.
Kyseisestä tapahtumasta muutamaa viikkoa myöhemmin halusin todella todella kovasti lähteä humputtelemaan torstain kunniaksi. Alle kuukauden uudessa paikassa asuneena seuran löytäminen oli hieman hankalampaa, joten pienessä nousuhumalan aiheuttamassa voitonhuumassa päätin kämppiksen lähtiessä Irkusta nukkumaan, suunnata yksinäni kohti Areenaa. Jono ulottui ovelta tielle asti, mutta olin ajatellut mennä sisälle jonon ohi ilmaiseksi. En siinä vaiheessa vielä tiennyt miten, mutta olin voitonvarma onnistumisestani.
Ehdin seisoa jonon perässä noin minuutin ajan, kun luokseni tuli mies, joka ojensi minulle lippunsa. Hän katsoi silmiini ja sanoi kun taivaasta tipahtaneena: ”Ota lippuni, en enää jaksa jonottaa.” Tämä tuntui aivan luonnolliselta, koska olin niin tosissani ajatellut kaiken järjestyvän. Kiitin lipusta ja aloitin liikkumisen kohti toista päämäärääni – jononohitusta. Uskomaton tuurini jatkui, kun ovella portsarina oli mies, joka oli aikaisemmin päivällä tehnyt pornolehtitoimituksen yhteen huoneistoomme.
Tervehdin iloisena miestä ja muistuttaen päivän aikaisemmasta tapaamisestamme tiedustelin kohteliaasti mahdollisuutta jononohitukseen. Poke-poke levitti iloisena kätensä ja toivotti minut tervetulleeksi suoraan sisälle. Suunnitelmani oli siis toiminut kuin rasvattu, mutta olin sisällä yksinäni. Onnetar oli kuitenkin edelleen puolellani ja noustuani Areenan rappuset ylös, törmäsin suoraan vuokraemäntäni poikaan (joka oli siinä vaiheessa yksi noin kymmenestä tuntemastani paikallisesta) ja tuuppauduin hänen seurueeseensa. Tästä illasta puhuttaessa ei voi todeta muuta kuin, että joskus planeetat vain ovat oikeassa asennossa.
Viimeisin ja kenties jopa kummallsin ilta tapahtui eilen. Kaikki alkoi ihanan sivistyneesti, kun nautimme Ideareaktorin Lassen ja hänen kaverinsa Paulin kanssa risotosta, viinistä ja sivistyneestä keskustelusta. Hurautimme taksilla keskustaan, jossa houkuttelin pojat kanssani Dejavu-baariin, jonka vetonaulana ovat riisuvat tytöt. Paikalle pyyhälsi yhtäkkiä myös Ideareaktorin Hanne.
Pojat feidasivat jo puolessa välissä iltaa, kun lähdimme Hannen kanssa siirtymään Porroon. Tanssilattialta bongasimme lauman lentokapteeneiksi pukeutuneita ja homoeroottisesti liikehtiviä miehiä, jotka kutsuivat meitä kanssaan jatkoille juomaan aitoa Shampanjaa ja kuuntelemaan Spotifyä. Lähdin miesten matkaan Sokos-hotelliin, jossa todellakin oli tarjolla aitoa ja oikeaa Shampanjaa, sekä Spotifyssä Madonnaa, Celine Dionia ja Kylieta. ”Lentokapteenit” pyysivät minua tuomaroimaan Mr. märkä bokseri-kilpailuaan. Niimpä kaadoin kannulla olohuoneessa kahden uroksen valkoisille boksereille vettä heidän samalla kiemurrellessaan musiikin tahtiin.
Pian alkoi tuntumaan, että olen hieman komas pyörä jatkoilla, joten soitin taksin kotiin. Syödessäni yöpalaa keittiössä, jaktoille pamahti neljä Dejavu-baarin strippityttöä sekä yksi baarimikko. Istuimme keittiössä kettuhattu päässä juomassa vodkaa ja kahvia, kun ulkona valkeni kevään kaunein auringonnousu. Illan isäntä Roderikki ohjasi meidät navettaan juhlimaan. Siellä oli tarjolla lisää vodkaa ja vironkielistä Nylon Beatilta kuullostavaa poppia. Päivä sarasti jo täydellä teholla, kun hoilasimme vielä karaokelevyllistä täynnä pelkästään Jari Sillanpään biisejä. Kahdeksan jälkeen aamulla kömmin onnellisen hämmentyneenä omaan sänkyyni nukkumaan.
Kummallisuuskerroin: 5
Onnellisuuskerroin: 5
Kommentti: ”Levillä voi tapahtua mitä tahansa. Onnellinen tarttuu tilaisuuteen. Muistanko kaiken myöhemmin?”
♥miina.
Hahahahaha, mahtavaa!