Luku 10: Unelmat voivat toteutua!

Terveiset Leviltä!
Tai tässä tapauksessa Kätkästä, joka on Sirkassa, joka on Kittilässä, joka on Lapissa, joka on Suomessa.

Täällä ollaan ja meitsi on niin sanotusti aika fiiliksissä. Eräät saattoivat alkuvuodesta huhuiluani Facebookissa seuratakin, mutta tammikuun alussa sain hullun päähänpiston lähteä töihin Leville. Ei yleisesti pohjoiseen tai laskettelukeskukseen vaan nimen omaan Leville.  Syytä en itsekään osaa tarkemmin kertoa. Olin kuullut positiivisia huhupuheita ja tarinoita Levin reissuista ja logokin oli mielestäni kivan näköinen (kyllä, näin faktoihin pohjaavasti toiset joskus tekevät päätöksiä).

Päätöksen jälkeen alkoi kova hakurumba. Hain vuokratyöfirmojen kautta, avoimiin paikkoihin ja suoraan firmojen nettisivujen kautta. Toivoin koulutustani jollain tavalla vastaavaa toimistotyötä, mutta myös työ tarjoilijana, hissipoikana tai baarityöntekijänä olisi kelvannut ilomielin. Tööttäsin aikomuksiani pitkin Facebookkia ja vedin kaikista mahdollisista naruista. Otin yhteyttä tuttujen kontakteihin ja lähetin kyselyitä. Kävin jopa Matkamessuilla Levin standilla fiilistelemässä.

Oma ns. henkinen deadlineni haulle oli helmikuun puolessa välissä, koska tarkoituksenani oli lähteä reissuun helmikuun viimeisen viikon loppupuolella. Tuli viidestoista helmikuuta ja oma takarajani umpeutui. Surin jo sitä, että suunnitelma meni mönkään ja jäisin Tampereelle kaikista ponnisteluistani huolimatta. Neljä päivää tämän jälkeen puhelimeni kuitenkin soi ja minulle tarjottiin töitä firmasta nimeltään Polar Meetings. Pääsin siis juuri unelmoimiini hommiin ja lähtemään lähes suunnitellusti helmi-maaliskuun vaihteessa.

Nyt kirjoittelen blogipostaustani uudesta majapaikastani Tiikun luota.  Asustelen täällä talon yläkerrassa suurehkossa huoneessa ja totuttelen lappilaiseen elämänmenoon. Edellisen yön vietin testaten Mànnu-huoneistoa ihan Levin torilla, siis niin keskellä kun mahdollista. Morjes, oli ihan kissanpäivät Miinalla, kuten voitte ehkä kuvista päätellä.  Olin Mànnussa evakossa jäätyneiden putkien takia, mutta työnantajan järjestämä hätämajoitus toimi vahingossa kuin häkä. Pääsin heti samalla testaamaan firman tuotetta.  Ja oli muuten hyvä voin kertoo. 🙂

Uutuuskerroin: 5

Onnellisuuskerroin: 5

Kommentti: ”Unelmat voivat oikeasti toteutua. Vaikeinta on päättää mitä haluaa. Meikä halusi Leville.”

p.s. Olen yhtenä Onnellisuuden Vuoden tempauksena päättänyt lähettää postikortteja. Jos toivot saavasi minulta kortin, laita osoitteesi tulemaan tekstarilla tahi kommenttina tänne tai Facebookkiin.