Oli kyllä kaikkiaan tosi omituinen ja tapahtumarikas alkuvuosi. Puolessa vuodessa niin moni asia on jo ehtinyt muuttumaan, että pitää oikein kaivella muistiaan. En saanut tietenkään ajallaan julkaistua näitä, joten pukkaan teille nyt kaksi yhden hinnalla! Mikä onnenpotku! 😅
Kvartaalikatsaus 1/2020
Tammikuu alkoi Koikkarissa ihan tavallisesti. Uudenvuoden aattona kävimme saunassa, katsoimme Aladdin-leffan ja söimme Lucas pizzerian pizzaa. Kävin klo 20.50 ostamassa vielä viimeisillä tyky-rahoilla lipun Kaija Koon keikalle huhtikuun alkuun. Silloin en voinut arvatakaan, että huhtikuun keikka siirtyy koronarajoituksien takia ensin lokakuulle ja sitten taas maaliskuulle 2021.
Alkuvuodesta kävimme vielä tiistaisin muskarissa ja perjantaisin lounaalla. Sen lisäksi kohokohtia olivat jumiutuneen selän hierontakerrat ja jokatorstainen street-kurssi.
35-vuotissynttäreideni kunniaksi kävin kampaajalla, jalkahoidossa ja ajoin sähköpotkulaudalla. Kävimme myös Kajossa syömässä seitsemän ruokalajin illallisen Jussin kanssa ihan kahdestaan. Se muuten oli ihana vauvalahja mun valmennettaviltani eli ykkösvuoden opiskelijoilta. 😍 Ja ainut kerta, kun olemme olleet ihan kaksin missään sitten huhtikuun 2019.
Pohdimme lapsen hoitoon laittamista ensimmäistä kertaa jo vuodenvaihteen tienoilla. Tampereella systeemi ainakin on ihan hanurista ja jokaiseen yksityiseen piti hakea erikseen ja sen päälle vielä kunnalliseen. Soittelin alkuvuonna moniin ryhmiksiin ja päiväkoteihin ja kävimme tutustumassakin paikan päällä yhdessä. Kaikissa jouduin jo tammikuussa elokuun aloitusta varten jonoon, sen verran myöhässä olin liikkeellä. 🙈 Mutta toukokuussa puheluita vapautumista paikoista alkoi sitten tulla ja olisimme lopulta päässeet kaikkiin hakemiimme paikkoihin. Harmi vaan, että olimme ehtineet muuttaa juuri uuteen kaupunginosaan.
Sori, tämä ei nyt etene yhtään kronologisesti. Jatkan silti hyppäämällä takaisin alkuvuoteen. Remontoimme tammi-helmikuussa Koikkarissa eteisen kaapista kodinhoitohuonetilaa ja pidin Nosh-kutsut. Suunnittelimme taloyhtiön hallituksen kanssa ahkerasti kokoontuen taloyhtiön tulevaa julkkaria.
Helmi-maaliskuun vaihteessa saimme jonkun sitkeän lenssun ja olimme kotona lähes koko maaliskuun sairastamassa. Samassa hötäkässä korona puski päälle ja vietimmekin melkein pari kuukautta lähes kokonaan kotona. Arvatkaa jäikö mietityttämään, että mahdoimmeko jo sairastaa koronan ensimmäisten joukossa tietämättämme? Meistä tai lähipiiristä ei kukaan ollut reissussa, mutta kaipa sen huonolla tuurilla voi saada Prismastakin.
Keväältä on jäänyt erityisesti mieleen myös ahdistava koronauutisointi, joka tunkeutui mieleen pitkinä kotonaolon päivinä ja sai pelkäämään milloin mitäkin. Jopa ruokakaupassa käynti oli ahdistavaa, kahvoihin koskemisesta puhumattakaan. Bussiin en uskaltautunut yli kolmeen kuukauteen ollenkaan.
Meillä on jo pidemmän aikaa ollut haaveissa oma mökki ja kaupat Jussin sukulaisen mökistä olivat jo pitkällä. Kun tapasimme kiinteistönvälittäjän mökin arvioinnin tiimoilta, pyysimme hetken mielijohteesta arviota myös oman asunnon myynnistä. Ja kävipä niin, että kaiken remppailun jälkeen päätimme sitten pistää kodin myyntiin. Mökkikaupat kariutuivat yllättäen, mutta meidän koti meni kaupaksi ensimmäisellä näytöllä maaliskuun lopussa.
Koska joskus taivaankappaleet vain asettuvat oikeaan linjaan, olimme ensinäyttöä paossa itsekin asuntonäytöllä. Linnainmaalla iso kerrostalonelikko metsän reunassa hurmasi meidät ja jätimme siitä tarjouksen, joka hyväksyttiin. Tadaa, kahdet kaupat samana päivänä!
Kvartaalikatsaus 2/2020
Huhtikuun alku meni jännittäeassä asuntokauppojen toteutumista. Vaikka perumiset näissä tilanteissa ovat tosi harvinaisia puolin ja toisin, olen oppinut siihen, että mikään ei ole varmaa, kunnes se on varmaa. Mökkikauppojen kariutuminen oli vielä liian tuoreena mielessä.
Kummatkin asuntokaupat saatiin maaliin huhtikuussa pääsiäisen molemmin puolin. Vapun tienoilla alkoi kuukauden kestävä remontti, jonka piti olla ”pientä pintaremonttia”, mutta joka lopulta olikin kaikkien seinäpintojen ja keittiön uusiminen. 😅 Tapettien repiminen, tasoitus, hiominen ja maalaaminen tulivat tutuiksi. Remppafirma laittoi keittiön uusiksi ja laitettiinpa meille yksi väliseinäkin lisää.
Vitsaukset piinasivat remppatyömaata. Seinien tekijän kädet tulehtuivat ja raksasiivoojalle tuli välilevyn pullistuma. Sähkötöiden lasku oli 1500€ budjetoitua suurempi ja muutimme aika puolivalmiiseen. Remppa ja muutto eivät olisi millään onnistuneet ilman ihania ystäviä, jotka jaksoivat viikonloppuisin ja iltaisin saapua avuksi raksalle. 💛 Lattialistojen kiinnittämisestä sain päähänpinttymän ja ne saatiin onneksi paikoilleen, mutta kattolistoja uupuu edelleen ja viisi välioveakin pitäisi vaihtaa vihertävän ruskeista mustilla karmeilla kokovalkoisiin.
Toukokuun alussa meidän piti lähteä vauvavuoden kruunaavalle Kreikanreissulle, mutta korona sulki rajat ja vietimme viimeisen yhteisen lomaviikon auringon sijaan hiontapölyssä. Jussin piti myös lähteä Köpikseen katsomaan jalkapalloa, mutta se siirtyi myös hamaan tulevaisuuteen.
Toukokuun puolivälissä palasin töihin. Kävin tyhjällä kampuksella hakemassa tietokoneen, puhelimen ja näytön ja virittelin yksinäni officen makuuhuoneeseen. Kesäkurssi sujui hyvin ja osallistujat antoivat ihanat palautteet. Juhannukselta jäin kesälomalle.
Onneksi oli pehmeä lasku töihin, kun Jussi jäi tosiaan vapusta pitämään kesälomat ja viimeiset isyysviikot ja oli kotosalla yhteensä 11 viikkoa. Vaikka olin asuntokauppojen ja muuton takia missannut kaikki varhaiskasvatuksen yhteishaut, järjestyi lapselle kuitenkin paikka lähipäiväkodista. Halleluja!
Kesäkuu hujahti ohi ihan silmänräpäyksessä. Purettiin muuttolaatikoita ja pyyhittiin pinnoilta sitä saatanan remonttipölyä miljoonatta kertaa. Juhannus vietettiin mun äidin luona Uudellamaalla. Kesäkuun lopussa koronarajoituksien löystyessä hetkellisesti, saimme sentään pidettyä lapsen yksveejuhlat. Lämpöä oli varmaan 30 astetta myös sisällä, mutta voi miten ihanaa oli esitellä uutta kotia ystäville!
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.