Kävimme jokin aika sitten ystävien kanssa keskustelua siitä, miten kukin suhtautuu ruokakaupassa käymiseen. Yksi kertoi vihaavansa sitä sydämensä pohjasta. Hän sanoi, että joka kerta Alepan käytävillä hänet valtaa halu heittäytyä käytävälle mahalleen makaamaan, koska ruokaostoksien tekeminen on niin paskaa. Olin pöyristynyt, koska viikon ruokaostoksien tekeminen on yksi omista kotityölemppareistani. Ja siitä lähtikin ajatukseni suuresta kotitöiden rankingista.

Tänään, suoraan Tampereen Koikkarista, julistan teille Miinan kotityörankingin tulokset.

Aloitetaan inhokeista..

Astianpesukoneen tyhjentäminen

Tämä on todellinen inhokki! Valmiiksi tulleesta astianpesukoneesta löyhyää lämmin hönkä, kuin sitruunan ja huuhteluaineen tuoksuinen pieru. Orthexin eväsrasioiden kouruun on aina jäänyt vettä, joka roiskuu varpaille ja lattialle, kun rasiat kääntää oikein päin kaappiin pinoamista varten. Meillä on paljon astioita ja vähän kaappitilaa, joten jokaisen tyhjennyksen yhteydessä joutuu myös uudelleenjärjestelemään, nostelemaan ja pinoamaan. Aina. Mulla on maailman lyhimmät kädet enkä yletä yläkaappeihin. Joku on taas siirtänyt keittiöjakkaran muualle. Keikun varpaillani ja yritän työntää pestyt kuohuviinilasit yläkaapin reunan yli viimeisillä ulottuvuuden senteilläni. Eväsrasioiden kannet putoavat päälleni.

Imuroiminen

Imuroimisesta en ole koskaan pitänyt. Onneksi aviomieheni vihaa imuroimista huomattavasti vähemmän ja onkin ansiokkaasti hoitanut kaikki imuroinnit edelliset kolme vuotta. (Kiitos Jussi. Todella, todella arvostan sitä, että olet imuroiva mies! Tai puoliso-henkilö. ♥) Imuroinnissa harmittaa se johto, joka aina loppuu kesken. Viimeiseen nurkkaan on vielä 20 cm matkaa. Koitat kurottaa, mutta saatanan imuri urvahtaa pois päältä ja johto kelautuu sisälle. Imurin pyörät saavat matot ruttuun ja kynnyksen yli nykäistessä koko typerä imuri kaatuu kyljelleen. Kuinka mukavaa on vetää kyljellään olevaa imuria pitkin eteisen käytävää? Kysyn vaan.

Pyykinpesu

Tämä on kokonaisuudessaan todella piinaavaa, mutta kaikkein ikävin osuus on mielestäni kuivien pyykkien viikkaaminen pois telineeltä. Pystyn kyllä kaivamaan likapyykkikorista oikean väriset ja samassa lämpötilassa pestävät rätit, laittamaan sisälle pesuaineen ja valitsemaan sopivan pesuohjelman. Pyykkikoneen ääni on jotenkin rauhoittava ja pidän siitä, että meidän pyykkikone soittaa lopuksi pienen laulun, josta tietää ohjelman loppuneen. Mutta sen jälkeen alkaakin kaikki ärsyttävä. Kun laulu on lakannut soimasta, ripustaminen aina unohtuu. Joskus jopa tunneiksi. Kun menet ihan väsyneenä illalla pesemään hampaita, huomaat, että huuruisen, pyöreän ikkunan takana on kasassa märkiä vaatteita. Ne pitää laittaa itse telineeseen, koska vielä enemmän kun inhoan ripustamista itse, inhoan sitä, että rakas mieheni ripustaa pyykit mielestäni ihan väärin. Tästä pyykkinatsiudesta kävimme muutama vuosi sitten tiukkasanaista keskustelua Facebook-seinälläni, mutta en ole valmis muuttamaan kantaani. 😀 Pyykit pitää kääntää oikein päin, ravistella pois rypyt, laittaa parilliset sukat lähekkäin ja jokaine kalsari, toppi ja pyjamahousu niin, että ne eivät ole toistensa päällä. Kun typerä ripustus on viimein valmista, pitää vielä odotella pyykkien kuivumista. Siinäpä sitten tuijotat telinettä olohuoneen nurkassa. Lopuksi pitäisi vielä kerätä riittävästi voimia siihen, että saa kuivat vaatteet ensin pyykkikoriin ja sieltä vielä vaatekaappiin. Silkkaa piinaa.

 

Mutta ihan kaikkia kotitöitä en onneksi vihaa. Seuraavat ovat mielestäni siedettäviä ja joskus jopa ihan kivoja.

Ruokakaupassa käyminen

Ruokakaupassa käyminen on kivaa! Suunnittelen tulevia ruokia, kirjoitan kirjekuorien taakse listaa siitä, että leivinpaperi on loppu ja että pitää tuoda astianpesukoneeseen niitä nappeja, joissa on päällä liukeneva kalvo. Luovuuteni pääsee valloilleen, kun valitsen vihanneksia ja kuiva-ainekaapin täydennystä varten gluteenitonta pastaa ja tomaattimurskapurkkeja. Kävisin mielelläni kaupassa ihan yksinkin, mutta en jaksa raahata kaikkia kasseja autoon ja näin talvisin kärryt meinaavat jumittaa lumeen. Siksi aviomieheni tallustaa mukana pitkin kauppaa häiriten tehokasta ostoksien tekemistä. Hän onnistuu aina kaappaamaan mukaansa meidän kärryt ja lopulta etsin Jussia ja ostoskärryjä syli täynnä tavaroita. Yleensä Jussi löytyy Prisman Tappara-osastolta haaveilemasta.

Tiskikoneen täyttäminen

Tyhjentäminen on blaa, mutta tiskikoneen täyttämisessä on sitä jotain! Rakastan asetella likaisia astioita palapelin tavoin koneeseen ja vaihdella paikkoja, kunnes kaikki tiskit on saatu mahdutettua mukaan. Sitä tyytyväisyyden tunnetta, kun tiskipöytä on tyhjä ja saat pyyhkäistä märällä rätillä pinnat kiiltäväksi! Pidän myös kovasti siitä äänestä, kun astianpesukone hurahtaa käyntiin ja aloittaa turvallisen ja lohduttavan rumpsuttamisen.

Tavaroiden järjestely

En tosiaan ole kova imuroimaan tai moppaamaan, mutta tavaroiden järjestelyä teen systemaattisesti ja päivittäin. Raivaan ruokapöytää tyhjäksi ja etsin ajelehtiville romppeille säilytyspaikkoja. Jokavuotinen kesälomaperinteeni kouluvuodesta toipumiseen on komeroiden ja kaappien siivoaminen. Se on oikeastaan tosi terapeuttista.  Olen huono rauhoittumaan ja vaan olemaan, joten järjesteleminen on sopivan aivottoman rentouttavaa. Ja siinä lisäksi todella tyydyttävällä tavalla näkee työnsä jäljen.

Kun nainen siivoaa kotiaan, hän siivoaa sydäntään, pitää tässä tapauksessa loistavasti paikkansa.

Siinä oli mun le grande kotityölista.
Kommentoihan, että oletko näistä samaa vai eri mieltä!