Retki hypnotisoituneen lailla seuraamani Vesa Keskisen (- Keskisen Vesa on Tuksun lailla mielestäni valtavan mielenkiintoinen hahmo, kuin tosielämän satuolento, jonka käyttäytymisestä ei voi koskaan tietää onko se vahinko vai tiukkaa laskelmointia) hengentuotteseen – Tuurin kyläkauppaan on ollut listalla jo ties kuinka pitkään. Pyysin Jussilta 30-vuotislahjaksi kevätretkeä tuohon maagiseen junttien retkikohteeseen ja näin (keväisenä?) lokakuun lopun lauantaina vihdoin pääsimme matkaan.
Tampereelta Tuuriin ajelee pari tuntia. Matkalla Pirkanmaan kauniit maisemat vaihtuivat vähä vähältä Pohjanmaan laakeisiin peltoihin. Olimme perillä noin kahden aikaan lauantaina, joka on netin statsien mukaan viikon kiireisin aika. Auto jäi pitkän matkan päähän tavarapuodista ja suuntasimme etsimään lounasta. Söin ravintolassa kasvisrisoton, joka oli maultaan varsin herkullista, mutta muistutti koostumukseltaan risottoa vain etäisesti.
Itse kyläkauppa oli valtava ja tavallaan jo itsessään nähtävyys – se on varsin texashenkinen kokonsa ja tuotteiden määrän puolesta. Varsinaisesti erityshalpaa ei ollut, lähinnä valikoiman laajuus varmasti on varmasti kyläkaupan valttikorttina. Keskellä kauppaa komeili ihan puskista valtava talven ihmemaa. Ruokaosastolla kiinnitimme huomiota siihen, että monet pakkaukset olivat verrattain lähellä parasta ennen päivää (sipseissä kaksi viikkoa, limsassa viikko) ja ostamiemme After Eightitien tuoteselosteet olivat arabiaksi. Vesa varmasti voi huoletta ostaakin päiväyksen loppupäässä olevia eriä, koska myyntivolyymi on niin suuri.
Vesaa emme nähneet, emmekä myöskään CatmanDo-varastomiestä tai sitä punatukkaista siivoojaa ohjelmasta. Mukaan tarttui kaikkea todella tarpeellista (jota varmasti ei olisi saanut tuosta viereisestä Prismasta) kuten teepannu, leipälautasia, maitokannu kahvipöytään, deodoranttia ja suolakurkkuja. Kaiken kaikkiaan varsin onnistunut päivä, voin suositella muillekin junteille tutustumista Vesan ostosparatiisiin.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.