Reissumme ensimmäinen etappi Belfast oli erityisesti Jussin toivelistalla ja myös itseäni riitaisa pohjoinen kiinnosti jo kymmenen vuotta takaperin. Majoituimme yliopiston ja kasvitieteellisen puutarhan lähistöllä hotellissa. Alue vaikutti varsin mukavalta ja opiskelijapainotuksensa takia keskellä heinäkuuta jopa hieman hiljaiselta. Punnan kurssi oli euroon nähden huono, joten monet asiat olivat jopa kalliimpia kuin Suomessa.
Ensimmäisenä päivänä tutkailimme kaupunkia mustan taksin kyydissä. Opas ajelutti meitä muraaleja katsomaan, ”rauhan”muurille sekä tärkeille ja historiallisille maamerkeille. Pohjoisen Irlannin historia on surullisen verinen ja siitä on varmasti yhtä monta versiota kuin on kertojaakin. Unionistien eli brittihallinnon kannattajien läsnäolo näkyi erityisesti, koska juuri ennen saapumistamme oli vietetty The Twelfth-juhlapäivää, jonka jäljiltä kaduillakin näkyi paraatien jälkiä.
Erityisesti peace wallin näkeminen oli hurjaa. Ensimmäiset niistä rakennettiin yli neljäkymmentä vuotta sitten ja ihmiset tänäkin päivänä pitävät niitä tietyillä alueilla tarpeellisina. Yli seitsemänmetriset aidat tai muurit rakennettiin estämään tappeluita unionistien ja nationalistien välillä, mutta niitä joduttiin useaan otteeseen korottamaan. Riitaan riitti pelkkä muurin yli kantautuva äänikin ja ”rauhan”muurin yli heitettiin kaikkea kivistä käsikranaatteihin puolelta toiselle. Nykyään muurit ovat suosittu kohde matkailijoiden keskuudessa.
Toisena Belfast-päivänä lähdimme päiväretkelle pohjoiseen. Pysädyimme Buhmillsin viskitislaamossa, näimme paikallisia pikkukyliä ja päivä huipentui Giant’s Causewaylle, joka on mystinen kivimuodostelma pohjoisessa meren rannalla. Muodostelman synnystä on myös olemassa irlantilainen kansantaru, joihin liittyy vauvaksi puettu jättiläinen. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde, joko retkibussin mukana tai omalla autolla!
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.