Tiedättekö sen fiiliksen, kun lähdet asuntomessuille ihan vain katsomaan tee-se-itse-tyyliin toteutettavia ideoita noin viidentoista neliön, jopa ihan realistisissa haaveissa siintävään, pikku pikku kesämökkiin. Ja sitten tuletkin kotiin mukanasi kassillinen esitteitä yli 200m2 hirsilinnoista missionasi googlettaa, että mistä ja miten voi ostaa itselleen järvenrantatontin Tampereen lähistöltä ja rakentaa sinne omakotitalon vierasmökeillä ja isoilla laitureilla ja lasitetuilla terasseilla ja elokuvahuoneella ja kuraeteisellä. Että ihan muutamassa tunnissa kuuden tonnin haaveesta tuleekin vaatimaton kuudensadan tonnin haave. No, näin pääsi käymään mulle viime sunnuntaina.
Napattiin Levin Sofian kanssa aamujuna Seinäjoelle. Tampereelta muuten tulee junalla sinne vain hieman yli tunnin, verrattuna autolla kuluvaan kahteen ja puoleen tuntiin. Pelkäsimme, että sunnuntai olisi kova ruuhkapäivä, mutta jostain syystä onnistuimme välttymään jonottamiselta muutamia kohteita lukuunottamatta. Kyseessä oli mun ihka ensimmäinen asuntomessureissu. Aina olen halunnut mennä ja koskaan en ole muka ehtinyt. Päivä oli kokonaisuudessaan varsin mainio ja mieluusti lähden tulevina vuosina uudestaankin.
Messubussit kulkivat jouhevasti matkakeskukselta ja niissä oli matkaoppaat, jotka kertoivat Seinäjoesta ja sen historiasta sekä maamerkeistä. Perillä infosta sai hakea karttoja, joita oli tehty kolmea eri kohderyhmää ajatellen. Perheille, miehille ja naisille oli koottu jokaiselle noin kymmenkunta kohdetta kartalle. Päädyimme lopulta menemään ihan omia reittejä, mutta merkkasin mennessä karttaan, että missä kaikkialla kävimme. Kaiken kaikkiaan ehdimme reilusti yli kaksikymmentä kohdetta noin viidessä tunnissa.
Liittymäkauppiaita alueella riitti ja seurakunnallakin oli oma piste. Sofia halusi pysähtyä osallistumaan jokaiseen arvontaan, joten täyttelimme lappuja vaikka millä mitalla toivoen milloin uutta keittiötä, takkaa tai metsätonttia. Raskaana olevia naisia oli, Sofian sanoin, enemmän kuin neuvolan odotusaulassa. Osa miehista laahusti perässä, mutta valtaosa oli aidon kiinnostuneita taloteknisistä ratkaisuista ja seinien koputtelusta.
Messukodeissa nähtiin paljon kauniita makuuhuoneen valaisimia, saunoissa valkoisia kiukaita, ja pitkiä ja kapeita ikkunoita takaseinällä sekä paljon lasitettuja terasseja. Mielestäni kuraeteisiin ja kodinhoitohuoneisiin oli käytetty monesti aika tuhlailevaisestikin neliöitä. Mun sisustusvärisuosikkeja valkoista, harmaata ja vaaleanpunaista näkyi paljon, kuten myös ulkoporealtaita ja niitä ihania ja sikakalliita Festivon tuplaovikylmiöitä. Olipa siellä yksiön kokoinen omakotitalokin ja se sinkkunainen koti, jossa oli vaaleanpunainen jääkaappi skumppaa ja siideriä varten. Eniten pidin itse heti messualueen alkupuolella olevista hirsitaloista.
Asuntomessut yllättivät positiivisesti ja päivän aikana tuli mukavasti käveltyäkin asuntoja ja aluetta ristiin rastiin. Nyt vain tarvitaan puoli miltsiä käteistä, visiot on jo ihan selkeinä mielessä. 🙂
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.