Elämää koiran kanssa

Luonani asuu pieni karvainen ystävä. Cottoninpoika Mauno on 10 kuukautta vanha ja hänelle jokainen päivä on seikkailu.

Tipsun tapsun. Tipsun tapsun. Nuuh nuuh. Mitä teet? Mikä se siinä on? Onko se minulle? Nuuh nuuh. Saanko maistaa? Mihin nyt menet? Kuka sieltä tulee? Mikä tuo ääni on? Lipsun lipsun. Onko tämä sääressäsi kosteusvoidetta? Nuuh nuuh. Mitä tuolla sängyn alla on? Raaps raaps. Haistan sen! Mikä se on?? Anna se minulle! Kuka sieltä nyt tulee? Mikä tuo ääni on? Wuh! Mitä nyt tapahtuu? Mitä nyt tapahtuu mitä nyt tapahtuu mitä nyt tapahtuu??

Menetkö keittiöön? Minäkin tulen mukaan. Istun vaan tässä ja katselen. Nuuh nuuh. Menetkö olohuoneeseen? Minäkin tulen mukaan. Makoilen tässä vaan niin en missaa yhtään tapahtumaa. Ehkä hieman samalla maistan varpaitasi. Lipsun lipsun. Menetkö vessaan? Tulen tähän oven ulkopuolelle odottamaan, että et tunne itseäsi yksinäiseksi. Uikutan hieman niin tiedät varmasti, että olen täällä. Iuuuu iuuuuu! Menetkö ulos? Minä tulen mukaan minä tulen mukaan minä tulen mukaaaaaauuuuuaaaaauuuu!

Mikä tuo ääni oli? Grrrrr! Mikä tuo ääni oli? Kuulostaa vähintään vaaralliselta dinosaurukselta. Wuf wuf! Suojelen sinua viimeiseen hengenvetoon koko 7,3 kilon taistelijan vartalollani. Wuf wuf woooooof! Tämä tilanne on selkeästi vaarallinen! Ilmoitan siitä sinulle, mutta menen jalkojesi taakse odottamaan, että ei ole enää niin kuumat paikat. Wuf wuf grrrrr! Se on ryöstäjä! Takuulla ryöstäjä! Eikun..

Ovikello! Ovikello! Wuh! Ihanaa! Mahtavaa! Vieraita! Tulkaa sisään, oi tulkaa sisään! Tässä on eteinen, tässä on keittiö, tässä on olohuone. Tipsun tapsun. Wuh! Seuratkaa minua! Täällä on sohva. Katsokaa mallia, hyppään siihen ensin. Tänne vaan! Wuh! Tulen syliin, viihdyt siten varmasti paremmin. Lipsun lipsun. Kävelen päältäsi. Maistan hieman varpaitasi. Se on kunnianosoitus. Nuolaisen ihan hieman täältä korvan takaa. Lipsun lipsun. Nuuh nuuh nuuh.

Pidän sinusta.
Tulethan uudestaankin?